Korona-aika on pistänyt lapsiperheet todella koville. Se näkyy eri puolilla avun hakijoiden määrän kasvuna, vaikka on selvää, että paljon hätää jää vielä kotien seinien sisäpuolella. Apua on jäänyt saamatta ja ongelmat vaikeutuvat.

Ensi- ja turvakotien liitosta ja sen jäsenyhdistyksistä haki vuonna 2020 apua ennätykselliset 23 787 ihmistä. Kasvu on valtavan suuri yhdessä vuodessa, sillä vuonna 2019 vastaava määrä oli 16 081. Eniten apua haettiin lähisuhdeväkivallan vuoksi. Vuoden 2020 aikana lähisuhdeväkivaltaan apua hakeneita oli 11 500, mikä on lähes 4000 enemmän kuin edellisenä vuonna.  Nämä luvut ja poliisin asuntohälytysten määrän kasvu ovat vakava hälytysmerkki perheiden kasvaneesta pahoinvoinnista.

Lähisuhdeväkivaltaan ja yleensäkin avun hakemisen lisääntyminen on hyvin myönteistä. On tärkeää, että uskalletaan hakea apua. Sillä estetään tilanteiden vaikeutuminen ja katkaistaan ongelmien kierrettä. Eniten lisääntyi avunhaku chatissä, sillä sitä kautta apua haki viisinkertainen määrä edellisvuoteen verrattuna.

Olemme iloisia, että koko vuoden 2020 ajan eri kanavien kautta rummuttamamme viesti ”älä jää yksin, apua on tarjolla” on mennyt hyvin perille. Sitä auttoi varmasti se, että medianäkyvyytemme kasvoi peräti 30% edellisestä vuodesta. Vauvaperheiden tarpeet, erotilanteiden tuomat haasteet ja lähisuhdeväkivalta ydinasioinamme olivat hyvin laajasti esillä eri tiedotusvälineissä ja kokemusasiantuntijoiden ääni toi asiat ihmisiä lähelle. Kiitos medialle hyvästä yhteistyöstä! Teillä myös on iso ansio siitä, että ihmiset ovat osanneet löytää avun lähteille.

Lapsistrategia tulee tärkeään hetkeen

Viime viikolla julkistetun kansallisen lapsistrategian toimeenpanosuunnitelma ja sille suunnatut resurssit tulevat nyt erittäin tärkeiksi lapsiperheiden ahdingon kannalta. Jotta strategian toteuttamisessa päästään käytännössä kaikkien hallinnonalojen ja –tasojen sitoutumiseen ja voimien yhdistämiseen lasten oikeuksien toteutumiseksi, strategian toimeenpanon ”kotipesän” olisi viisasta olla valtioneuvoston kansliassa.

Nyt tarvitaan kaikkien hallinnonalojen yhteistä työtä valtakunnallisesti, alueilla ja kunnissa sekä järjestöjen, seurakuntien ja kaikkien muidenkin tahojen voimien yhdistämistä, jotta pirstaleisesta politiikasta päästään strategiseen ja pitkäjänteiseen lapsen oikeuksia toteuttavaan politiikkaan.

Toimien lisääminen erityisen haavoittavassa asemassa olevien lasten oikeuksien toteuttamiseksi on nostettu kansallisessa lapsistrategiassa yhdeksi strategiseksi linjaukseksi. Strategiassa tunnistetaan hyvin myös välttämättömyys koronan jälkeiseen pitkäjänteiseen tukeen lapsille ja perheille sekä erityistä tukea tarvitsevien lasten palvelutarpeiden huomiointi.

Lapsiperheköyhyyteen voi vaikuttaa

Lapsiperheköyhyyden vähentämiseen sitoutuminen määrätietoisin toimin läpi yhteiskunnan nivoutuu läheisesti valmisteltavaan sosiaaliturvauudistukseen. Lapsiperheköyhyyden vähentämisessä täytyy edistyä käytännössä tällä ja seuraavalla hallituskaudella.

Lapsi- ja perhejärjestöt, joista yhtenä Ensi- ja turvakotien liitto, ovat vedonneet ministereihin, että lapsiperheiden asema otetaan tarkasteluun nyt sosiaaliturvakomitean toisen vuoden käynnistyessä sekä omana kokonaisuutenaan että läpäisevästi eri teemojen yhteydessä. Lapsiperheiden universaaleista etuuksista tärkein on lapsilisä, jonka keskimääräinen reaaliarvo on noin 19 prosenttia alempi kuin vuonna 2000. Lapsilisässä on selkeä ja iso korotustarve.

Lapsiperheköyhyys koettelee erityisesti perheitä, joissa on pieniä lapsia tai eletään vauvavaihetta. Jos lapsilisää ei voida talouden tiukkuuden takia korottaa samalla kertaa kaikille ikäryhmille, voitaisiin korotus kohdentaa erityisesti 0-3-vuotiaille. On ensiarvoisen tärkeää, että lapsilisät kuuluvat kaikille ja tästä universaalisuuden periaatteesta ei pidä missään tapauksessa tinkiä. Muuten syntyy uusia ongelmia ja väliinputoajia.

Lapsen etu ja osallisuus olkoot johtotähtemme suunnatessamme katseemme kohti kevään valoa!