Blogit

Stop perhe- ja lähisuhdeväkivallalle!

Koti on osalle naisista vaarallisin paikka. Suomessa joka kolmas nainen 15-74 ikävuoden välillä joutuu lähisuhteissaan väkivallan tai sen uhan alaiseksi. Konkreettisesti se tarkoittaa sitä, että noin 700 000 naista tai tyttöä kohtaa lähisuhteissaan eri muotoista väkivaltaa tai sen uhkaa. Lisäksi suuri määrä lapsia ja nuoria elää tilanteissa, joissa he joutuvat todistamaan toiseen vanhempaansa kohdistuvaa väkivaltaa. Se vaurioittaa.

Perheväkivalta näyttäisi lisääntyneen

Perhe- ja lähisuhdeväkivalta on korona -pandemian aikana monien signaalien perusteella lisääntynyt. Poliisin kotihälytykset ovat lisääntyneet 26 prosenttia.  Ensi- ja turvakotien liiton jäsenyhdistyksen avopalveluissa eli yksilöllisissä tapaamisissa ja ryhmissä apua tarvitsevien määrä on kasvanut jopa 40 prosenttia edellisen vuoden vastaavaan aikaan verrattuna. Nimettömissä chateissa apua hakeneiden määrä  liitossa viisinkertaistui vuonna 2020 edelliseen vuoteen verrattuna. Näyttää siltä, että stressaavassa ja pitkään jatkuneessa epävarmuudessa tilanteet ovat vaikeutuneet ja keskinäiset suhteet muuttuneet väkivaltaisiksi sellaisissakin perheissä, joissa tavallisesti on vakaa tilanne.

Mistä perheväkivallassa on kysymys?

Riita muuttuu väkivallaksi, kun toinen ei enää uskalla kertoa mielipidettään pelosta, miten kumppani siihen reagoi. Normaaliin riitelyyn kuuluu se, että riidan osapuolet voivat  kertoa oman mielipiteensä ilman pelkoa seurauksista. Väkivallalla lähisuhteissa on monet kasvot ja sen eri muotoja ei usein tunnisteta. Helpoiten mieleen tulee lyönnit ja fyysinen väkivalta. Se on toki sitäkin.  Jos läheisen ihmisen toiminta herättää itsessä pelkoa eikä kotona oleminen tunnu turvalliselta, kyse on väkivallasta.

Erityisen vaikeaa näyttää olevan tunnistaa henkistä väkivaltaa. Siihen voi myös turtua ja tavallaan tottua niin kuin se kuuluisi normaaliin parisuhteeseen. Henkistä väkivaltaa on esimerkiksi läheisen alistaminen, nimitteleminen ja haukkuminen. Henkinen väkivalta voi olla julkista nolaamista. Henkistä väkivaltaa on myös sosiaalinen eristäminen ystävistä tai sukulaisista, mielipiteiden ilmaisun tai pukeutumisen kontrollointi tai fyysisellä väkivallalla uhkaaminen. 

Fyysisen ja henkisen väkivallan lisäksi se voi olla seksuaalista väkivaltaa, jolloin väkivaltaa käyttävä ei kunnioita toisen ruumiillista ja seksuaalista itsemääräämisoikeutta. Kyse voi olla seksuaalisesta häirinnästä, seksiin pakottamisesta tai painostaminen seksuaalisiin tekoihin, joita toinen ei halua.  Jokaisella aikuisella on oikeus päättää omasta rahankäytöstään ja omaisuudestaan, mutta raha ja talous voi myös olla väkivallan väline. Taloudellista väkivaltaa on esimerkiksi läheisen tai puolison oman rahankäytön estäminen, rahattomana pitäminen tai toisen omaisuuden tai rahan luvaton käyttäminen. Parisuhteen aikainen väkivalta voi eron jälkeen muuttua vainoksi. Se on toistuvaa, ei toivottua yhteydenottamista, seuraamista, tarkkailua ja uhkaamista.

Jokaisella on oikeus elää ilman väkivaltaa – Apua on tarjolla ja sitä kannattaa hakea

Apua on ilmaiseksi tarjolla. Yksin ei kannata jäädä. Myös läheiset voivat olla yhteydessä palveluihin ja kysyä neuvoa sekä saada tukea myös itselleen. Nettiturvakoti.fi -sivuston kautta saa helposti lisää tietoa perhe- ja lähisuhdeväkivallasta. Sieltä löytyy myös linkki nimettömään ja ilmaiseen chattiin, jossa tähän asiaan kouluttautunut henkilö keskustelee tilanteesta, arvioi yhdessä yhteydenottajan kanssa tilanteen riskejä sekä ohjaa tarvittaessa eteenpäin. Chatistä on myös tarvittaessa nopea poistumismahdollisuus. Nollalinja päivystää puhelimessa 24/7. Ensi- ja turvakotien liiton jäsenyhdistyksistä avopalveluista väkivaltaa kokenut, lapset ja myös väkivaltaisesti käyttäytynyt saavat apua henkilökohtaisissa tapaamisissa tai ryhmissä. Kun tilanne on akuutti ja täytyy päästä turvaan, turvakotiin voi hakeutua 24/7 ja palvelu on maksutonta. Turvakotien yhteystiedot ja tieto lähimmästä turvakodista löytyy myös nettiturvakoti.fi -sivustolta.

Olen Riitta Särkelä, sosiaalineuvos, yhteiskuntatieteiden tohtori ja laillistettu sosiaalityöntekijä. Työskentelen Ensi- ja turvakotien liitossa pääsihteerinä. Tärkeintä työssäni ovat haavoittavassa tilanteessa elävien vauvojen, lasten ja naisten oikeudet sekä heidän tarpeidensa ja äänensä kuuluminen päätöksenteossa, lapsiperheköyhyyden vähentäminen sekä perhe- ja lähisuhdeväkivallan vastainen työ. Olen ehdolla aluevaaleissa, koska tulevat vaalit ovat jokaisen meistä kannalta tärkeämmät vaalit kuin mitkään aikaisemmat. Tutustu vaaliteemoihini >>

Kommentit

Jätä kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.