Monille sote-uudistus mieltyy kysymykseksi, että lääkäriin on päästävä. Tällä hetkellä Vantaalla ja Keravalla, kuten monissa muissakin kunnissa, kiireettömässä tilanteessa lääkärin vastaanotolle pääsy on hyvin hankalaa. Sitä joutuu jonottamaan viikkoja. Tavoitteeni on, että kiireettömässä tilanteessa lääkäriin on päästävä viikossa. Se edellyttää paitsi lisää lääkäreitä myös sitä, että työtä terveyskeskuksissa organisoidaan uudelleen tiimeiksi. Otetaan sairaanhoitajat osaajiksi lääkäreiden rinnalle arvioimaan avun tarvetta ja varmistamaan nopeaa asioiden hoitumista.
Pelkkä lääkäriin pääsy ei kuitenkaan monissa tilanteissa riitä. Tarvitaan sitä, että terveyspalvelut ja sosiaalipalvelut toimivat hyvin ja saumattomasti yhteen. Esimerkiksi vammainen henkilö voi lääkärin lisäksi tarvita henkilökohtaista avustajaa, kodin muutostöitä tai kuljetuspalvelua pärjätäkseen. Muistisairaalle lääkäriin pääsy ja lääkkeet eivät riitä, vaan tarvitaan kotipalvelua, jotta kotona voi pärjätä mahdollisimman pitkään ja ennen kaikkea olla turvassa. Vaikeuksissa oleva lapsiperhe ei pääse jaloilleen vain lääkärikäynneillä, vaan välttämätöntä voi olla toimeentulotuen saaminen taloudelliseen ahdinkoon, lastensuojelun tukitoimet tai kasvatus- ja perheneuvolan tuki, jotta vanhemmat jaksavat huolehtia riittävän hyvin lapsistaan.
Nykyisin palveluja tarvitsevat joutuvat hakemaan niitä eri paikoista. Usein tuloksena on myös se, ettei tule autetuksi, kun ammattilaisten yhteistyö ei ole riittävää. Tulevalla hyvinvointialueella sosiaali- ja terveyspalveluja on koottava saman katon alle tulevaisuuden sote-keskuksiin, hyvinvointikeskuksiin. Silloin lääkäripalvelujen lisäksi samasta paikasta löytyy mielenterveys-, päihde- ja lastensuojelun palveluja sekä erilaista neuvontaa ja ohjausta, missä järjestöt ovat vahvoja. Näin voidaan muodostaa moniammatillisia tiimejä. Silloin apua tarvitsevan ihmisen asiat tulevat hoidettua kokonaisuutena. Hyvinvointikeskuksia tulee olla tasapuolisesti Vantaa-Kerava hyvinvointialueen eri osissa.
Suomessa joka 3. nainen 15-74 ikävuoden välillä joutuu lähisuhteissaan väkivallan tai sen uhan alaiseksi. Apua perheväkivaltaan on oltava hyvinvointialueella helposti saatavissa. Perheväkivallan vastaisessa työssä hyvinvointialueen kannattaa tehdä yhteistyötä tähän erikoistuneiden järjestöjen kanssa.
Sosiaali-, terveys- ja pelastuspalveluissa kaikkein tärkein niiden laadun tae on riittävä ja osaava henkilöstö. Jotta Vantaa- Kerava hyvinvointialueelle saadaan riittävästi osaavaa henkilöstöä ja jotta se sitoutuu työskentelemään täällä johtamisesta, palkkakehityksestä, henkilöstön työoloista ja hyvinvoinnista on pidettävä erittäin hyvä huoli. Henkilöstön osaaminen on otettava käyttöön toimintatapoja uudistettaessa ja luotettava siihen, että asiakastyössä syntyy paljon sellaista tietoa, joka auttaa uudistamaan palveluja asiakkaiden kannalta paremmiksi.
Olen Riitta Särkelä, sosiaalineuvos, yhteiskuntatieteiden tohtori ja laillistettu sosiaalityöntekijä. Työskentelen Ensi- ja turvakotien liitossa pääsihteerinä. Tärkeintä työssäni ovat haavoittavassa tilanteessa elävien vauvojen, lasten ja naisten oikeudet sekä heidän tarpeidensa ja äänensä kuuluminen päätöksenteossa, lapsiperheköyhyyden vähentäminen sekä perhe- ja lähisuhdeväkivallan vastainen työ. Olen ehdolla aluevaaleissa, koska tulevat vaalit ovat jokaisen meistä kannalta tärkeämmät vaalit kuin mitkään aikaisemmat. Tutustu vaaliteemoihini >>