Kesälomien jälkeinen aika on alkanut työntäyteisenä, haasteita, mutta myös uusia mahdollisuuksia tarjoavana. Korona ei ota hellittääkseen ja se pistää monien kärsivällisyyden koville. Keväällä varmasti jokainen odotimme, että syksyllä kaikki olisi tämän asian suhteen jo toisin ja tilanne olisi normalisoitumassa selkeästi. Onneksi rokotukset etenevät.  Uskon ja toivon, että meillä jokaisella riittää vielä tahtoa ja tekoja hoitaa oma osuutemme tartuntojen ehkäisyssä. Erityisesti minua ilahduttaa se, että 12-15- vuotiaiden rokotukset on saatu nopeasti liikkeelle. Maan hallitus ansaitsee kiitoksen lapset ensin -linjauksestaan. Sen käytännön toteutus ei eri tasoilla ja monien eri viranomaisten päätöksissä näytä kuitenkaan olevan helppoa. Ratkaisut tässäkin ovat löydettävissä.

Aikataulu on tiukka ja erittäin paljon alueilla on tehtävää.

Sote-uudistuksen lainsäädäntöpaketti on hyväksytty ja nyt on lopultakin siirrytty vuosikymmenten eri vaihtoehtojen valmistelun jälkeen uudistuksen käytännön toteuttamiseen. Eri puolilla Suomea valmistelu etenee hyvin eri tahtisesti. Osassa alueita on jo olemassa ratkaisut, jotka vastaavat hyvin pitkälle sitä, mitä uudistuksessa tavoitellaan. Joillakin tulevilla hyvinvointialueilla viralliset valmisteluelimet ovat jo olemassa, osassa niitä ollaan rakentamassa.

Tammikuussa 2022 valitaan hyvinvointialueiden valtuustot, joilla on keskeinen rooli päätöksenteossa ja hyvinvointialueen strategisissa linjauksissa. Vuoden 2023 alussa uudet hyvinvointialueet aloittavat toimintansa sosiaali- ja terveyspalvelujen ja pelastuspalvelujen järjestämisvastuisina tahoina. Aikataulu on tiukka ja erittäin paljon alueilla on tehtävää.

Järjestöjen osaaminen pitää saada näkymään ja eläväksi osaksi jokaisen alueen hyvinvointistrategiaa ja palvelustrategiaa.

Tiukasta aikataulusta huolimatta on erittäin tärkeää, että hyvinvointialueita valmisteltaessa järjestöt tärkeänä osaamisresurssina otetaan alusta lähtien erilaisiin valmistelutyöryhmiin mukaan. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä ja järjestölähtöisen avun tuottamisessa järjestöillä on paljon annettavaa niin nyt kuin tulevaisuudessakin. Järjestöjen osaaminen pitää saada näkymään ja eläväksi osaksi jokaisen alueen hyvinvointistrategiaa ja palvelustrategiaa. Järjestöjen ja julkisen vuoropuhelulle tarvitaan myös pysyvät rakenteet.

Kunnat ovat toiminta-avutuksin ja kumppanuussopimuksiin liittyvin avustuksin tukeneet järjestöjen toimintaedellytyksiä. Se on ollut erittäin tärkeää. Myös osassa järjestöjen toiminnoissa, joita STEA:n avustuksilla alueilla rahoitetaan, on ollut mukana kunnan taloudellinen satsaus osana. Järjestöjen toimintaedellytysten turvaamiseen rahan varaamisen tarve ei poistu kunnista jatkossakaan ja koskee myös tulevia hyvinvointialueita.

Nyt kysytään virallisessa hyvinvointialueiden valmistelussa olevilta virkamiehiltä ja myös järjestöiltä itseltään taitoa ja tahtoa rakentaa uutta sotea yhdessä ja kaikkia voimavaroja yhdistäen. Järjestöt ovat tärkeä osa kuntien ja alueiden elinvoiman ja hyvinvoinnin rakentamista. Meidän järjestöjen on itse oltava nyt aktiivisesti liikkeellä. Hyvänä tukena tässä työssä toimii myös Järjestöjen sote-muutostuki -hanke.

Hyvää tulevien ratkaisujen yhdessä rakentamisen syksyä!