Kätilöt ovat nostaneet esiin vakavan huolensa synnyttävien ja vauvojen turvallisuudesta. Synnytyksiä on tammi-maaliskuussa ollut lähes 1600. Kätilöiden viesti on ollut selvä: kiire vaikuttaa työhön paljon. Kätilöillä on kokemus, ettei aika riitä levollisen synnytyskokemuksen tarjoamiseen. Kokeneita kätilöitä on liian vähän. Vakavat vaaratilanteet synnytysten yhteydessä ovat kuitenkin edelleen onneksi harvinaisia HUS:n sairaaloissa.

HUS:n omilla asiakastyytyväisyysmittareilla synnytyssairaalat saavat huomattavasti keskitasoa parempia tuloksia. Myös muissa mm. Helsingin Sanomien kyselyssä näkyy vanhempien kiitollisuus ja hyvä palaute kätilöiden ammattitaidosta ja nopeasta reagoinnista, vaikka kaikki ei olisikaan mennyt synnytyksessä ihan suunnitelmien mukaan. Kyselyn mukaan kuuluu kuitenkin myös toisenlaista palautetta, joka on otettava vakavasti. Synnyttäjät kokevat kiireen näkyvän. Osa on kokenut tilanteen pelottavana joutuessaan olemaan yksin synnytyssalissa, kun kätilöllä on ollut vastuullaan useita synnytyksiä ja hän on joutunut sukkuloimaan useamman synnytyssalin välillä. Ruuhkapäivinä synnyttäjiä on kehotettu sinnittelemään kotona.  Joskus synnyttämään tulossa olevia on kehotettu jopa menemään toiselle paikkakunnalle Hyvinkäälle, Lohjalle, Hämeenlinnaan tai Lahteen synnyttämään. Nämä tilanteet synnyttämään tulossa olijat ovat kokeneet erittäin stressaavina. Synnytyksen jälkeen kiire on näyttäytynyt niin, ettei esimerkiksi ensisynnyttäjää ehditä ohjata imetyksessä, jotta imetys pääsisi käyntiin juuri kyseiselle perheelle omalla tavalla.

Lempeän, mahdollisimman kivuttoman ja ennen kaikkea turvallisen syntymän ja synnyttämisen tavoitteet kaikkien kannalta on pidettävä kunniassa käytännössä.

Synnytys ja syntymä ovat ainutlaatuisia tapahtumia ihmisen elämässä. Jokaisella syntyvällä lapsella ja synnyttäjällä pitää olla oikeus ja mahdollisuus turvallisuuden tunteeseen ja levolliseen tilanteeseen. Äidin stressi heijastuu jo syntymättömään vauvaan ja on välttämätöntä tehdä kaikki stressin vähentämiseksi. Yhdistystemme vapaaehtoinen doula on synnytyksessä ja loppuraskaudessa tukena silloin, kun perheellä on erityisen tuen tarve. Vapaaehtoisia synnytystukihenkilöitä toimii yhdistyksissämme noin 250. Jopa poikkeuksellisena vuonna 2020 168 perhettä sai doulan tukea ja 50 perheellä doula osallistui synnytykseen.

On ollut ilahduttavaa, että kevään mittaan vauvoja on syntynyt viime vuotta enemmän. On ennustettu, että syntyvyyden kasvu jatkuu. HUS on kertonut varautuneensa tilanteeseen ja erityisesti kesään, jolloin vauvoja yleensä syntyy muita kuukausia enemmän, sijaisia palkkaamalla, yhtäjaksoisten lomien pituutta rajoittamalla ja myös esittämällä synnytyssairaaloihin lisävakansseja.

Vauvojen ja vauvaperheiden näkökulmasta kannatamme lämpimästi sitä, että ongelmaan on kiinnitetty huomiota ja haettu ratkaisuja. Lempeän, mahdollisimman kivuttoman ja ennen kaikkea turvallisen syntymän ja synnyttämisen tavoitteet kaikkien kannalta on pidettävä kunniassa käytännössä.

Samaan kokonaisuuteen kuuluu myös se, että neuvoloilla on riittävästi aikaa tukea jokaista odottajaa. Korona-aikana myös odottavien ja juuri synnyttäneiden tuesta on jouduttu tinkimään. On pikaisesti päästävä palaamaan normaaliin tilanteeseen. Vauvan, äidin ja koko perheen kannalta on kriittistä se, että itsellä olevista huolenaiheista on tilaa ja aikaa puhua, eikä niiden kanssa jäädä yksin. Neuvolat ovat keskeinen kivijalka vauvaperheiden ja pienten lasten perheiden hyvinvoinnin kannalta.

Kun pidämme neuvoloiden resursseista huolta, varmistamme vauvoille ja vauvaperheille hyvää alkua. Uuden Ensi- ja turvakotien liiton puheenjohtajan Tarja Filatovin sanat ovat viisaat: lapsuus on suora lähetys, uusintoja ei ole.

Nautitaan kevään vehreydestä, auringosta ja turvallisista kohtaamisista!